Aurinkoinen sää helli minun ensimmäisiä askeleitani kulkiessani autiosaaren reittiä kohti. Voi miten kaunista täällä onkaan! Ja niin hiljaista ja rauhallista. Sitä täältä tullaan hakemaan- se kertoo mitä ihmiset kaipaavat elämäänsä.
Livojärven rannalla.
Syntymäpäiväsankaritar tulilla - omalla laavulla ( jhl ) Kuljimme sinne metsän kautta ja loput matkasta järven rantaa pitkospuita pitkin. Kaunista oli matkan varrella joten mikäpä oli tehdessä matkaa.
Upea vanha kota, jonka aika on muokannut niin hienosti - luonnon kädessä ollut sivellin on tehnyt taidokasta jälkeä. Tässä näkyy että jotkut asiat paranee vanhetessaan<3
Kodan pinnan värejä ja kuvitusta - pöllökin sieltä kurkkii :)
Matka jatkuu....yhtä sun toista mahtui reissullemme mutta olen tavattoman iloinen että saimme kuljetettua lahjoituksemme eri paikkakunnille tämän syksyisen kierroksemme aikana- Varkauteen, Joensuuhun, Juukaan, Heinävedelle ja Suomenniemelle.
" Tilaustyötä
tämä elämä.
Pyydä ja anna.
Jaa ja ota vastaan.
Rakkaudella
sinetöity
elämä."
kirjasta Sinulle, Heli Kolho ja Tuula Turunen
Ympyrä sulkeutuu - taas Kannassaaren kodalla, tulistellen. Yllätyksenä myös reilu kilo muikkuja, tuoreita ja napakoita! Kylläpä maistui hyvältä, kiitos antajalle ja kalastajalle <3
Tämä se on elämää jollaista Haltija Metsätähti kaipaa ja halajaa! Aina silloin tällöin se myös osuu kohdalleen- olla luonnossa ja tehdä kaikkea mahdollista ulkona, se on minulla luonteessa ja tulee varmaan saarelaisuudesta, samoin sitkeys ja sisu. Ei huono asia - päinvastoin.
Näihin maisemiin ei voi kyllästyä, alati muuttuvaan väritykseen jota ei näe jos ei luonnossa vietä aikaa. Eri vuorokauden aikaan niin erilainen väritys- ei voi kuin haukkoa henkeä ja vetää voimaa sisään, kiitos taas että saimme levähtää ennen kotiinpaluutamme <3
Oma kuva.
Kiitos kaikille jotka mahdollistivat tämänkertaisen matkamme onnistumisen.
Kiitollisina,
Anne ja Leni
