torstai 24. lokakuuta 2024

Livohkan reissussa monenmoista!

 


Aurinkoinen sää helli minun ensimmäisiä askeleitani kulkiessani autiosaaren reittiä kohti. Voi miten kaunista täällä onkaan! Ja niin hiljaista ja rauhallista. Sitä täältä tullaan hakemaan- se kertoo mitä ihmiset kaipaavat elämäänsä.




Livojärven rannalla.




Syntymäpäiväsankaritar tulilla - omalla laavulla ( jhl ) Kuljimme sinne metsän kautta ja loput matkasta järven rantaa pitkospuita pitkin. Kaunista oli matkan varrella joten mikäpä oli tehdessä matkaa.




Upea vanha kota, jonka aika on muokannut niin hienosti -  luonnon kädessä ollut sivellin on tehnyt taidokasta jälkeä. Tässä näkyy että jotkut asiat paranee vanhetessaan<3




Kodan pinnan värejä ja kuvitusta - pöllökin sieltä kurkkii :)




Matka jatkuu....yhtä sun toista mahtui reissullemme mutta olen tavattoman iloinen että saimme kuljetettua lahjoituksemme eri paikkakunnille tämän syksyisen kierroksemme aikana- Varkauteen, Joensuuhun, Juukaan, Heinävedelle ja Suomenniemelle. 


" Tilaustyötä

tämä elämä.

Pyydä ja anna.

Jaa ja ota vastaan.


Rakkaudella 

sinetöity

elämä."


kirjasta Sinulle, Heli Kolho ja Tuula Turunen








Ympyrä sulkeutuu - taas Kannassaaren kodalla, tulistellen. Yllätyksenä myös reilu kilo muikkuja, tuoreita ja napakoita! Kylläpä maistui hyvältä, kiitos antajalle ja kalastajalle <3




Tämä se on elämää jollaista Haltija Metsätähti kaipaa ja halajaa! Aina silloin tällöin se myös osuu kohdalleen- olla luonnossa ja tehdä kaikkea mahdollista ulkona, se on minulla luonteessa ja tulee varmaan saarelaisuudesta, samoin sitkeys ja sisu. Ei huono asia - päinvastoin.




Näihin maisemiin ei voi kyllästyä, alati muuttuvaan väritykseen jota ei näe jos ei luonnossa vietä aikaa. Eri vuorokauden aikaan niin erilainen väritys- ei voi kuin haukkoa henkeä ja vetää voimaa sisään, kiitos taas että saimme levähtää ennen kotiinpaluutamme <3




Oma kuva.




Kiitos kaikille jotka mahdollistivat tämänkertaisen matkamme onnistumisen.

Kiitollisina, 

Anne ja Leni

keskiviikko 2. lokakuuta 2024

Syksyn värimaailmaa

 


Miten ahminkaan tätä syksyistä väriloistoa! Onneksi lähes kaikkialla liikkuessani on mukana puhelin ja kamera siinä - saan napattua otoksia siellä täällä. Tämä voimia väreillään tarjoava puu seisoo Katariinan uimahallin parkkipaikalla. Jos ei tästä saa tsemppiä treeneihin niin ei sitten mistään. Hymyssä suin jatkoin hallille ja niin toinen rakas harrastus antoi hyvää mieltä.


" Sydämesi on malja,

kuin kukka avoinna,

valmiina ottamaan vastaan

auringon paahdetta,



valmiina tuulien soida,

sateiden virrata.

Sydämesi on malja,

tulvillaan valoa.



Elämän hentoinen malja

aarretta kantaa saa,

aika on kypsyä hiljaa,

voimia kasvattaa,



Vielä se puhkeaa kukkaan

täydessä loistossaan.

Ihmeiden aika on tullut.

Odotus palkitaan. "

- Anna-Mari Kaskinen -




Tänä vuonna pihlajat ovat kantaneet todella paljon marjoja. Niin piristävä näky missä sitten liikkuukin. Tässä Pyhä pihlaja parikan hautuumaan parkkipaikalla <3




Orilammella maiseman harmoniaa. Pääsin osallistumaan 17.-18.8. ystävän kanssa soihtujen yöhön
Orilammen majalla. Tämä oli toinen kerta kun koettiin tunnelmat siellä. Nyt oli paljon väkeä jakamassa alku syksyn tummenevaa hetkeä tapahtuman tiimoilla. Jälleen myös hieno ilotulitus illan tummuttua ja ajelu järvellä " Tuulettarella "yön pimeydessä, tulia ja valoja ihastellen.




" Mitä meille jää vuosista noista,

satakielistä, kuutamoista,

lasten naurusta, kyynelistä,

unelmistamme häilyvistä,

onnen hetkistä, hyvyydestä,

suuren kaipauksen syvyydestä?



Kaikki tiivistyy hetkeen tähän:

ilo, ikävä, haikeutta vähän,

kasvu,kapina,epäilykset,

vastaamattomat kysymykset,

mitä meille jää matkasta tästä:

kiitos kypsästä elämästä. "



Kirjasta lämpöä ja valoa 

Runoja iltojen hämärään, Anna-Mari Kaskinen, Minna L.Immonen



Kiitollisena eteenpäin, mitä polku tuokaan tullessaan <3

Anne

maanantai 29. huhtikuuta 2024

Kevättä rinnassa

 


Orvokit tuovat kevään minulle. Istutin ensimmäiset parvekkeellani viime perjantaina ja samalla vein pääsiäisen koristeet pois - on aika ottaa vastaan Vappua - kevään juhlaa!

Lauantai aamuna sitten veteraanipäivänä nautin aamiaista parvekkeella istuskellen suomenlipun hiukan heilahdellessa lipputangossa edessäni. Tuulta ei siis juurikaan ja aurinkoa - mainiota. Kevät todellakin on tulossa, viimeinkin. Siinä hiljaa istuessa ja nautiskellessa lintujen aamukonsertista tuli yllättäen västäräkki kurkkimaan puolen metrin päähän minua - yllättyi lintukin ja pyrähti saman tien ilmaan.

Alhaalla auton ympärillä kevään ensimmäinen sitruunaperhonen <3


" Tänään västäräkin näin.

Eilen vielä itkin.

Lintu loikki ylöspäin

pihatietä pitkin.



Västäräkki suloinen

- ihanaa, se tuli.

mieli alakuloinen

keveäksi suli. "


- Anna-Mari Kaskinen 




Jokin aika sitten sain siskonpojaltani, kummipojaltani Ollilta ja hänen ystävältään yllättäin tämän kauniin elämänpuun<3 Löysin sille sopivan paikan olohuoneeni ikkunalta, läheltä kattoa. Sieltä se näkyy hyvin kaikkien viherkasvieni yläpuolelta ja tuo hyvää mieltä minulle.


" Jokainen toiselle täällä

voi olla avuksi,

jokainen vuorollaan näyttää

tietä, kuin enkeli.

Jokainen sisällään kantaa

kykyä rakastaa.

Kukaan ei yksin kulje,

yhteinen on tämä maa.



Jokainen toisen voi nostaa,

kun tämä kompastuu.

Hyvyyden voimasta täällä

humisee elämän puu.

Pieninkin rohkaisun sana

ihmeitä tehdä voi.

Virkoaa janoinen sydän,

sisällä laulu taas soi."


- Anna Mari Kaskinen



Elämän puu eli maailman puu, useissa kulttuureissa tunnettu myyttinen puu, joka sitoo taivaan ja maan yhteen tai kannattaa taivasta. On käytetty symbolina ammoisista ajoista lähtien useissa uskonnoissa, maissa ja mytologioissa. Elämän puu edustaa ikuisuutta, viisautta, onnea, sovintoa, sielua, taivasta, maata, voimaa, rakkautta, kauneutta, elämää ja hedelmällisyyttä <3

Kiitos paljon lahjasta Ollille ja ystävälle ja onnea uuteen elämään.

Muistakaa että olette aina lämpimästi tervetulleita käymään <3

Kiitollisena, Anne :)

torstai 22. helmikuuta 2024

Talvista väritystä

 


" Minä kuljeskelen metsässä,

talitinttien talvipalatsissa.

Istun kannonnokassa

ihmetellen, ihastellen,

sirotellen siemeniä hangelle."

Sinikka Svärd, kirjasta ruusu sinulle.





Talitintit, sinitiaiset, töyhtötiaiset, hömötiaiset ja kuusitiaiset, kaikki nuo pienet suloiset ystävät musisoivat matkallani järvenjäälle. Viheltelen vastaukseksi ja ilmoitan että täällä ollaan ja täältä tullaan, vaikka vaivalloisestikin metrin hangessa, joka upottaa kulkijaa huolimatta lumikengistä joiden kuuluisi jeesata tätä etenemistä. Ja totta se on - ei tätä ilman apuja tehtäisi vaan kun olen muutamia kertoja edestakaisin kulkenut niin  johan alkaa helpottaa ja saan jonkinmoisen "baanan" rantaan asti. 




Nautin suunnattomasti näistä talven vaihtelevista väreistä ja muuttuvista maisemista. Olisi todella outoa jos ei talvea olisi - tätä puhtautta ja viattomuutta minkä luonto meille tarjoilee.



" Hiiren harva harsinlanka

lumilakanalla,

soukan siiven siluetti

pilviulapalla,

kevät kultaa mielen,

päivän,

pilven pielen."


Maila Jyrinki, kirjasta villiruusut.




Kaunista ja niin raikasta, jopa kevään tuoksukin on osunut sieraimiin jo muutamana päivänä vaan onhan siihen vielä matkaa. Talvesta ja upeista värityksistä saadaan siis nauttia jonkin aikaa tänä talvena. Hyvä niin. Treenit jatkuvat talvisissa maisemissa<3

lauantai 24. kesäkuuta 2023

Kesämielellä

 


Ajelin siis torstaina 22.6. kohti Porvoon Tolkkista, jossa ystäväni minua odotteli, sillä olimme sopineet menevämme Askolaan samalla kyydillä. Minulla oli jo aamusta lähtien ollut jännä olo vatsanpohjalla ja itsekseni tuumin että no eihän minun tässä jännittää pitäisi, mutta Minnan kanssa keskusteluissamme totesimme että jännitän, koska Minna ohjaajana eläytyy ja jännittää näyttelijöidensä puolesta. Ja tällaisina sielunsiskoina koemme monet asiat yhdessä vahvasti, se on nähty monesti ennenkin.
Olimme tarkoituksella ajoissa Vahijärven Nuorisoseurantalolla koska ohjaajana Minna haluaa tsempata ryhmäänsä ja luoda hyvää energiaa esitykseen ja niin sitä sitten tehtiin:) Minulla taas oli aikaa keskittyä ja seurailla muuta väkeä, joka touhuili ja valmisteli keittiön puolella ja kahvitustilassa, mistä päästäänkin tähän aiheeseen kesäteatteri vapaaehtoisvoimin ja siksi arvostukseni ihan kaikkien tapahtumaan osallistuvien kohdalla nousee pilviin<3 Tuo harrastukseensa sitoutunut joukko on nimittäin kiinni siinä koko kesän. Kun lupautuu johonkin rooliin, oli se sitten kuinka pieni rooli tahansa, olet samalla lailla kiinni esityksissä. Tuo on hieno piirre ihmisissä ja kertoo siitä, kuinka oma harrastus on tärkeää varmasti ihmiselle itselleen, mutta siinä täytyy olla myös halu tuoda jotain hyvää ja ainutlaatuista myös suuremmalle joukolle. Ymmärtää että teatterin merkitys ja sen kiinnostavuus saavuttaa parhaimmassa tapauksessa suuren joukon ihmisiä ja tässä tapauksessa mietin nyt kulttuuritarjontaa kesäisin koska maassamme on paljon paljon kesäteatteriharrastajia. Pienien teatteriryhmien haasteena on usein ihmisten saaminen ja pysyminen mukana. Jos rooleja jaettaessa ei löydykkään sopivia ihmisiä esittämään, niin siinä sitä revitään huumoria ja käännetään kivet ja kannot jotta suunniteltu näytelmä saataisiin harjoitusvaiheeseen. Minulla on aikamoinen aitiopaikka tässä muutenkin sillä seuraan näytelmien kehityskaarta juurikin Minnan kanssa tavatessamme.hän pääsee puhumaan asioista ulkopuolisen kanssa ja minä useamman kerran olen sitten päässyt myös näkemään loppu tuloksen. Se on minusta hienoa- olen kulkenut oikeastaan alusta saakka jonkinlaisena tsempparina itsekin:) Tällä kertaa todellakin Minna ohjaajana, yleensä ollut näyttelemässä. Mutta kenties juuri siksi näin torstaina erinomaista kuplivaa, moni-ilmeistä ilakointia joka heti alkumetreistä asti tempaisi mukaansa. Nautin esityksestä täysin rinnoin ja ei vähiten siksi kuinka hienosti näyttelijät saivat tuotua tekstin esiin, artikulaatioon oli kiinnitetty todella huomiota. Näyttelijöiden ikäjakauma on suuri mutta se ei haitannut laisinkaan, toki voin uskoa että eri-ikäisillä on omanlaisensa haasteet mutta nyt tässä ensi-illassa nähtiin sellaisella yhteishengellä tehtyä hulvatonta hauskuutta, joka todellakin vaatii sitä, että kaikki ovat samoissa energioissa ja siksi näytelmä kulki jouhevasti ja katsoja saattoi vain istua ja nauttia. Itseäni naurattaa vallan paljon moni-ilmeiset persoonat ja tässä näytelmässä heitä nähtiin! Olen aina ollut sitä mieltä että kun näyttelijästä ei näe että hän näyttelee, vaan on niin sisäistänyt roolinsa, niin silloin olemme onnistuneet. Hahmosta on tullut uskottava ja hän on juurikin se jota esittää, oma itse on jossakin muualla ja siksi torstain ensi-illan pastori Liimataisen maalliset murheet tulivat esiin niin hienosti lahjakkaiden harrastelijanäyttelijöiden voimin. Ohjaaja ystäväni istui vieressäni ja oli niin mukana esityksessä, eli jokaisen roolituksen ja lausui itse katsomossa huomaamattaan milloin kenenkin roolia (hiljaa toki) mutta tällaista eläytymistä en kyllä ole aiemmin ohjaajien kohdalla tavannut. Kun tämä iloittelu oli ohitse aploodit olivat sitä luokkaa mitä näytelmä ansaitsikin ja tuo tyytyväisyys esiintyjien kasvoilla oli niin häikäisevää, liikuttavaa minulle sillä tiedän kuinka paljon ystäväni on panostanut aikaansa vaivojaan säästelemättä ja nyt tällainen onnistuminen- upeaa. Se mitä toivon näytelmälle on lisää katsojia, meitä ei ollut kuin ehkä 30 yleisössä ja ehdottomasti kannattaa nähdä esitys ja saada itsensä mukaan-osalliseksi tuohon tunnelmaan. Jos lähtökohta lippua varatessa oli että saan hyvän juhannusfiiliksen niin kiitos teille kaikille,niin siinä todellakin kävi<3 Hyvillä mielin kohti juhannusta, parempaa aloitusta saa hakea.
  Voitte olla ylpeitä itsestänne ja selkeästi porukan yhteistyö näkyi myös helpotuksena esityksen jälkeen ja arvostuksena ohjaajalle mikä sai minun kyyneleet valumaan katsomossa. 

Paljon työtä tehty näytelmän eteen mutta se on kannattanut.

Onnea koko joukkiolle ja kaikkiin esityksiin samalla hyvällä energialla, loistavaa<3

Kiitollisena Anne, lierihattutäti katsomosta:)


torstai 6. huhtikuuta 2023

Kevättä kohti

PÄÄSIÄISEN AIKAAN.....



Palmusunnuntaina pikku virpojan kanssa muuttui metsätähtikin noidaksi, saipa vielä pupulasitkin lainaksi:) Iloista Pääsiäisaikaa lukijoille !


Hiljainen viikkohan tuosta palmusunnuntaista alkoi ja luonto jos mikä saa ihmisen hiljentymään ja rauhoittumaan. Tässä pohjoisen matkalta Posion Riisitunturin "vaellukselta" muutama otos.


Ihastuttavia lumisia hahmoja joita olisi jaksanut katsella vaikka kuinka pitkään.


" Päivät keväällä pitkiä ja kuitenkin miten nopeita, hetkessä tämä päivä muuttaa eilisen päivän."
- Kotomichi -


Nautiskelija Riisitunturilla<3


Tähän loppuun kirjoitan isäni kirjasta "kaksi kärpästä ja muita runoja" yhden runon...

Aamuhetki

" Säilö mieleesi tämä hetki: Heräävä tuuli koivun oksassa,
aamuauringon säteet puiden välissä, talitiaisen vierailu lintulaudalla.
Siinä on evästä tuleville mitään sanomattomille hetkille."

-Erkki Sandberg -

lauantai 4. kesäkuuta 2022

Villa Aurinkoinen

 


Intuitiivisia viestejä enkeleiltä 31.5.2022

Kortti 7 nousi 72 kortin joukosta, " Sinä onnistut"

" Onni ja menestys seuraavat nyt sinua. Tämä kortti on vahvistus siitä, että kysymäsi asia tulee onnistumaan. Tilanne on enkeleiden siunaama ja merkityksellinen elämäsi polulla. Usko ja luota ohjaukseen, jota sinulle tarjotaan. Enkelit laulavat ympärilläsi ja iloitsevat, että olet löytänyt sinulle tarkoitetun tien. Muista, että joskus asioiden varsinainen siunaus näkyy vasta myöhemmin, joten ne saattavat ensin näyttää aivan toisenlaisilta. Kaikki tulee menemään hyvin, ja voit olla ylpeä ja iloinen saavutuksestasi. Tämä kortti voi olla selkeä "kyllä" vastaus mihin tahansa kysymykseesi, johon odotat vastausta "kyllä"tai "ei".Kortti viestii ylipäätään myönteisestä vastauksesta kysymääsi elämäntilanteeseen, asiaan tai henkilöön." 

Jos elämä kulkee  7 vuoden sykleissä niin onko mahdotonta ajatella että nyt alkaisi selkeämpi 7 vuoden jakso? Toivon todellakin sitä.

Itselläni on ollut aikaa miettiä ja kehitellä ideoita mitä keksisi työkseen koska tämä reilu kaksi vuotta on mennyt niin hiljaisissa merkeissä työrintamalla että jotain on pakko alkaa tapahtumaan. Se ei suinkaan aina ole itsestä kiinni mutta omalla kohdallani olen tämän ajan kasaillut erilaisia ideoita sekä valmistellut mahdollista tulevaa. 

Otsikko Villa Aurinkoinen on unelma paikkani nimi. Ja heitellessäni ideoita "koppaan" huomaan kaikkien liittyvän ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Jaksamiseen ja ennaltaehkäisyyn myös. Luonto tulee olla vahvasti mukana, sillä luonto parantaa - kokonaisvaltaisesti. Koska yksi ammateistani on luontaishoitaja niin luonnon parantava voima on minulle tärkeä, se vaikuttaa ihmiseen rauhoittavasti, tasapainottaen. Luonnosta saamme ravintoa, yrtit, metsänantimet, kasvit, lääkintä, villivihannekset.Puutarhanhoito, kasvit, kukat, kasvatus.

Kaikenlaiset erätouhut, luontevasti luonnossa, metsät, järvet, meri. Arjen elämysretket.

Luontaishoidot, shiatsu, aroma ja vyöhyketerapiat. Muuta rauhoittavaa toimintaa jooga, meditaatio. Terapeuttisia luova kirjoitus, tekstin tuottaminen, musiikki, tanssi, laulu, soittimet. Väriterapia, kuvataide, maalaus, piirrustus, huovutus, kankaat, askartelu ym. Lista on loputon.

Ja omalla kohdallani voin sanoa harrastaneeni kaikkea tuota ja vielä enemmän! En näe parempaa tapaa hoidattaa itseään, pysyä auki<3

Toki myös Haltija Metsätähdelle paras paikka olisi luonnossa, jolloin luotoretkiä harrastava Haltija pääsisi viimein toteuttamaan jo valmiita suunnitelmia niihinkin liittyen.


Toivon löytäväni paikan jonka voisi muuttaa Villa Aurinkoiseksi ja näin saada paikka jossa voisimme tehdä työtä kaikkien heidän kanssa jotka haluavat rauhoittua, pysähtyä, toipua, parantua. Erilaisten luonnossa tapahtuvien toimintojen avulla. Hengähdyshetkiä arjesta. Lepoa.


"Pyhät polut.

Pyhät reitit.

Etsijöille,

eksyneille,

ajassa kulkijoille

lepohetkiksi

voimapaikoiksi

pyhitetty."

                 Kirjasta Sinulle, Heli Kolho ja Tuula Turunen



keskiviikko 15. joulukuuta 2021

Jouluna he kaikki ovat täällä


Kuljemme kohti neljättä adventtisunnuntaita. Olen iloinen että sain käydä kauneimmissa joululauluissa viime sunnuntaina yhdessä lapsenlapseni Seljan ja hänen vanhempiensa kanssa. Tämä oli Seljan ensimmäinen kauniit joululaulut kokemus. Olimme lasten tilaisuudessa ja tässä ajassa huomasi että väkeä oli paljon vähemmän kuin ennen koronaa, nyt kuitenkin voi olla onnellinen että jollain tapaa saimme osallistua. Toivon että Seljalle jäi hyvä kuva tästä lyhyestä hetkestä. Nyt vajaa 4 vuotias tyttö koki tilaisuuden omalla tavallaan ja siitä varmasti vielä kuulen myöhemmin.

Eilen sitten sain mukaani siskontyttöni, jonka kanssa olemme myös tätä perinnettä jatkaneet. Nyt menimme Metsäkulman kappeliin ja Leni latasi puhelimeeni koronapassin ja näin sain ensimmäistä kertaa näyttää sitä ja todistaa henkilöllisyyteni jotta pääsin kappeliin. Taas sama vaikuttava tunne siitä että pääsimme livenä paikalle ja osallistumaan meille niin tutuksi tulleeseen asiaan ennen joulua.

Kauneimmat joululaulut tuovat todellakin tunteen jouluun valmistautumisesta parhaimmillaan. Kaikkia tämä tunne ei silti tavoita mutta jo se, että antaa sen mahdollisuuden ja osallistuu, osoittaa minusta sen, että kaipuu jonkin hyvän ja pyhän lähelle on olemassa. Ehkä se joillakin on niin syvällä  piilossa ja tekee kipeääkin antautua jonkun vahvemman käsiin, syliin. Jokainen toimii oman elämänkatsomuksensa mukaan. Silti uskon että kauniimmissa joululauluissa on paljon heitä, jotka joka tapauksessa saavat lohtua lauluista ja musiikista sekä myös papin sanoista.

Eilisessä tilaisuudessa saimme kuulla uuden laulun, opettelimme sen yhdessä. Laulu on Anna-Mari Kaskisen sanoin ja Jiri Kurosen sävel : Jouluna he kaikki ovat täällä. Tämä laulu osuu suoraan sieluun ja sydämeen ja tästä tuli heti minulle tärkeä. Vaikutti myös siltä että Lenille. Anna-Marin sanoitukset ovat olleet suosikkejani jo monen vuoden ajan ja tässä taas loistava sanoitus<3

Tänä syksynä olen tehnyt pellistä leikaten enkeleitä. Kun sain ne siihen kuntoon että pääsin emaloimaan, niin huomasin innostuvani työstä ja sain kimaltelevia enkeleitä aika suuren joukon. Niitä työstin edelleen ja loppu tulos on kuitenkin yksinkertainen, mutta toivon näiden enkeleiden tuovan samaa lohtua kuin Anna-Marin laulun sanatkin - jouluna he kaikki ovat täällä<3


Haluan nyt tämän laulun sanoin toivottaa kaikille lukijoilleni rauhallista joulua ja terveyttä tulevaan vuoteen, suojelua enkeleiltä<3


"Jouluna he kaikki ovat täällä, he kaikki, joita rakastimme niin.

Näen tutut valokuvat kaapin päällä, ja muistot laskeutuvat sydämiin.

On niin kuin jossain soisi tuttu ääni, ja jälleen kerran maa niin kaunis on.

On kirkas Luojan taivas yllä pääni. Soi enkeleiden laulu loputon.

Ja jälleen kerran joulu saapuu meille. Nyt loista hento liekki kirkkaana.

Tuo, seimen Lapsi, lohtu särkyneille. On lähellämme valon maailma.



On ympärillä ihmeellinen ilta. Yön muuri murtuu, raja katoaa.

On keskellämme rakkauden silta, on taivas yhtä lähellä kuin maa.

Nyt kynttilöiden meri loistaa heille ja tähtitaivas yllä kirkkomaan.

He laulavatko tänään enkeleille nyt kirkkaammin kuin täällä milloinkaan?


Ja jälleen kerran joulu saapuu meille.

Nyt loista, hento liekki kirkkaana.

Tuo seimen Lapsi, lohtu särkyneille.

On lähellämme valon maailma."


Kiitos Anna -Mari Kaskiselle ja Jiri Kuroselle


Rauhallista siunattua joulua<3 

keskiviikko 29. syyskuuta 2021

Matkalla pohjoiseen

 


- Keskiviikkona 8.9. pääsimme lähtemään kohti pohjoista. Upea tunne , edessä tie ja syksyiset värit.



- Pääsimme lomakeskus Livohkan maisemiin ja kaikki on kuten ennenkin, tämä maisema ei petä.



- Pitkospuita kävellen, luonnosta nauttien, nämä värit maaduttaa, voimaannuttaa ja saa sykkeet tasolle jossa ihmisen on hyvä olla ja elellä, hitaasti , kuunnellen.



- Retkellä kohti Kaataminlaavua, sää taas kerran paras mahdollinen.



- Autiosaaren kautta kuljimme. Siellä makailee tämä vanhus järvessä, juuret silti tukevasti maassa.



- Ihaillen, henkeä haukkoen, okran sävyissä, suomaisemissa.



- Komeita keloja tervehtii matkalla kulkijaa. Arvostan<3






- Paluu matkalla kohti majapaikkaa.



- Näkymää mökistä, taas aurinko nousee.....



- .....olen virtaa ja voimaa....sumuisena aamuna aloittelin kylmät järviuinnit.



- Retkiä tehtiin sauvoilla kävellen.



-



-



- Näkötornissa ihastellen luonnon kauneutta, sielu lepää.







- Värien voimaa <3 Patikkapolkua JHL:n laavulle.



-



-



- Sininen ja valkoinen, värit ovat vapauden. Laavulla nautiskellen. On meillä kaunis maa.



- Tulistellen kaikessa rauhassa, täällä ei koronaa muistella.



- Näihin kavereihinkin tottui viikon aikana ja onneksi eivät pompanneet auton eteen.



- Matkakissamme sai mukaan värikkäitä kotiin viemisiä Livohkan polkujen varrelta. Hieno retki oli taas näissä maisemissa, lämmin kiitos matkakumppaneille <3